Linnea on seitsemänvuotias tyttö, joka elää isänsä kanssa maan pinnalla tavallisen mukavasti. Pilvien yläpuolella asuu Linnean enkeliäiti, joka juo kahvia taivaallisessa puutarhassaan Pepin äidin kanssa. ÄitiEnkeli on tärkeä osa Linnean arkea aivan niin kuin isä ja paras ystävä Johanna. Kirja kertoo herkän hyväntuulisesti pienen tytön perheestä, äidin ikävästä ja isosta elämänmuutoksesta, kun isä rakastuu Helgaan –tätiin, joka osaa lentää. Linda Bondestamin esikoiskuvituksessa värit ja muodot leikittelevät elämänmakuisesti. Kollaasitekniikka tuo kuviin syvyyttä ja sävyjä.
Kenelle? Syvällinen tarina sopii käsiteltäväksi niin leikki-ikäistenkuinalakoululaistenkin kanssa. Runsas kuvitus ja kirjan suuri koko mahdollistavatääneen lukemisen isommankin ryhmän kanssa.
Jos ihmisellä on puutarha, sitä on hoidettava. Ei pidä luulla, että kukat kasvavat itsestään. Niitä pitää kastella ja hoivata, ja jos isoäitiä on uskominen, niin kukille pitää jutella joka päivä. Niille voi esimerkiksi lukea sanomalehteä tai sitten niille voi jutella säästä tai kertoa vaivoistaan, sillä sellaisia asioita kukat tykkäävät kuunnella. Juorut, viisausmietelmät ja ajatukset elämästä ja kuolemasta käyvät myös hyvin. (s. 18.)
Katso kuvaa, jossa Linnea ja Johanna hoitavat puutarhan kukkia. Valitse yksiaukeaman monistaötököistä ja keksi, mitä se voisi kertoa jollekin tietylle kukalle. Jutteleeko ötökkä säästä, vai lukeeko se kukalle jotain erikoista ötökkäsanomalehteä?Tai millainen voisi olla vaikkapa koppakuoriaisen tai toukan kukalle kertoma juoru, ajatus tai mietelmä? Keksi ja kirjoita ötökän juttutuokio kukalle.
Linnea on salvannut leikkimökin oven. Sisältä. Isä on seissyt oven takana ja koputtanut varovasti, mutta turhaan. Aivan turhaan. Ja Linnealta ehtyvät kohta kyyneleet. Mikään ei verso hänen sisällään. Keuhkoja ja munuaisia ja pernaa ja sydäntä peittää kylmä vaate, ja lopulta ihminen on kokonaan kuollut kuin lakastunut vanha kasvi. (s.30.)
Pohtikaa yhdessä tunteita. Miltä Linneasta tuntuu tässä kohdassa tarinaa ja miksi? Milloin teillä on ollut paha mieli ja minkä vuoksi? Miltä silloin on tuntunut? Linnean pahaa oloa kuvataan muun muassa sanoilla kylmä vaate. Keksikää erilaisille tunnetiloille –hyville ja pahoille –omiakuvaileviailmauksia.
Korkealla yläilmoissa kaikkein pehmeimmällä ja pörröisimmällä valkoisista hahtuvista, keltaisessa talossa, jonka pihamaalla on taivaallisen kauniita kukkapenkkejä, asuu Linnean äiti: Äiti Enkeli. Naapuripilvellä asuu Pepin äiti, ja joskus, kun ovat sillä tuulella, he käyvät toisillaan kylässä, juovat kahvia, syövät leivoksia ja rupattelevat lapsistaan.(s. 4.)
Linnean äidillä on keltainen talo ja kaunis puutarha, mutta miltä hänenkotinsanäyttää sisältä? Kirjoita kuvaus Linnean äidin kodista. Miltä siellä tuoksuu, kuulostaa ja näyttää? Voit myös piirtää pohjapiirustuksen tai vaikkapa kuvan äidin lempihuoneesta.
Pepin äiti on Linnean äidin hyvä ystävä. Millaisessa talossa Pepin äiti voisi asua? Miltä talo näyttää sisältä ja ulkoa? Miltä siellä tuoksuu, kuulostaa ja näyttää? Voit myös piirtää kuvan Pepin äidin kodista ja kodin ympäristöstä.
Kirjallisuudentutkimuksessa taloa tulkitaan usein ihmisen metaforanaeli vertauskuvana. Miettikää yhdessä, mitä koti kertoo asukkaastaan. Millaisia luonteenpiirteitä Linnean ja Pepin äideistä selviää heidän kotiensa perusteella? Millainen koti sinulla on? Entäpä oma huoneesi? Mitä koti kertoo sinusta ja perheestäsi?
Linnea ja Johanna tekivät yhä edelleen kaikkea sitä mikä kuuluu kesään. He kalastivat ja kiipeilivät ja istuivat leikkimökin katolla. He kastelivat ruusuja ja tulppaaneita, sillä sattui olemaan kuiva kesä, ja he leikkasivat nurmikkoa ja kitkivät rikkaruohoja silloin, kun heitä huvitti. Ja heillä oli salainen kirjansa, jossa oli löytöretkiä, mantereita ja supersalaisia liittoja ja salakirjoitusta rakkaussivuilla. (s. 41.)
Tehkää omia salaisiakirjoja. Mitä siellä voisi olla? Millaisia löytöretkiä, mantereita ja karttoja? Entäpä millaista salakirjoitusta?
