Kimalaisen postitoimisto kuvaa lempeästi puutarhan elämää kaikkina vuodenaikoina. Tarinaa kuljettaa hyväntuulinen ja ahkera kimalainen, joka jakaa postia puutarhan kasveille. Puutarhassa kuten elämässäkin kohdataan sekä iloja että suruja. Siellä myös juhlitaan ja riidellään. Reetta Niemelän sympaattisen tarinan keskiöön nousevat luonnon kasvit ja pienet eläimet. Karoliina Pertamon lämmin kuvitus korostaa luonnon inhimillisyyttä ja kauneutta.
Kenelle?
Kimalaisen postitoimisto kutsuu värikkyydellään kenen tahansa kääntelemään sivuja. Kirjaa voi katsella mainiosti jo pienen lapsen kanssa, ja tarinan voi lukea mainiosti ääneen niin varhaiskasvatus- kuin alkuopetusikäisten kanssa. Kuvakirjaa kannattaa suositella myös juuri lukemaan oppineelle.
Joko kuulit, että aion järjestää puutarhan runoiltamat? Omenapuumummo oli hurjan onnellinen kun kuuli siitä. Hän ei näe enää itse lukea runoja. Siitä minä halusinkin kysyä mielipiteesi. Minä ajattelin, että tämä olisi kasvien runoilta, mutta Omenapuumummo toivoo, että eläimet ja linnutkin voisivat osallistua.
Keksikää yhdessä Puutarhan runoiltamien ohjelma. Keitä kaikkia iltamissa esiintyy? Tarinan mukaan ainakin mustaviinimarja, joka esittää runon Sateen henki. Keksikää kasvien, eläinten ja lintujen esitysten nimiä, kuten vaikkapa Helmipöllön iltalaulu, Kulleron kuiskaus tai Maanalainen ajatus (esittäjänä myyrä). Mitä muuta iltamissa tapahtuu? Milloin ne pidetään ja missä? Kirjoittakaa yhteinen käsiohjelma.
Muistatko, sinun piti kirjoittaa minulle runo lierosta, joka lauloi surumielisiä lauluja? Ole kiltti ja kirjoita se seuraavaan kirjeeseen. Sinä tiedät, että minä rakastan runoja.
Iiris pyytää Villipajua kirjoittamaan runon lierosta, joka lauloi surumielisiä lauluja. Keksikää muita eläinaiheisia runojen otsikoita ja runoja. Kerätkää ensin yhdessä irrallisille lapuille erilaisia eläimiä: pieniä ja suuria. Laittakaa laput rasiaan. Keksikää sitten toiseen rasiaan tekemisiä ja vielä yhteen rasiaan paikkoja. Nostakaa rasioista lappuja vuoron perään: ensin eläin, sitten tekeminen ja lopuksi paikka. Näin syntyy uusia eläinrunojen aiheita, kuten vaikkapa muurahainen keinuu avaruudessa. Keksikää lopuksi vielä runo joko lierosta, joka lauloi surumielisiä lauluja tai tarina tai runo itse keksimäänne otsikkoon.
Pöristeltyään kirjeineen Villipajun luo Kimalainen palasi kiireesti toimistolleen. Postilokerot alkoivat täyttyä kirjeistä ja paketeista. Kimalainen lenteli puutarhan laidasta laitaan ja kuljetti monenmoisia viestejä.
Tutkikaa tietokirjoista tai netistä ötököitä ja niiden nimiä. Hoksaatte varmaan pian, että suomalaisilla hyönteisillä on kiinnostavia nimiä. Leikatkaa sopiva määrä kuvia sellaisista ötököistä, jotka osaatte tunnistaa. Laittakaa kuvat nurinpäin pöydälle, josta jokainen lapsi saa vuoron perään napata itselleen oman ötökän. Keksikää ötököille työpaikat, kuten kimalaisen postitoimisto, muurahaisen autokorjaamo, leppäkertun kirjakauppa, rehtori tupajumin koulu jne.
Keksikää, missä ötökän työpaikka on, miltä siellä näyttää ja millainen ötökän työpäivä on. Piirtäkää ja kirjoittakaa yhdessä.
Heipä hei Lumme
Kiitos mutakekseistä.
Niistä todella tulee keväinen tunnelma kahvipöytään. Odotan kovasti, että lammen jää sulaisi ja näkisimme taas.
Kunnioittaen Sinun, Tulppaani
Menkää pihamaalle ja tunnistakaa lähiympäristön kasveja. Valitkaa sitten yksi kasvi, pieni kasvi tai iso puu, joka kirjoittaa kirjeen jollekin lähialueen toiselle kasville. Miettikää, mitä kasvi haluaa kertoa. Mitä hän näkee ja kuulee? Näkeekö hän korkealle ja kauas vai aivan matalalle ja lähelle? Millaisia ääniä kuuluu maanpinnan lähellä, entäpä ylhäällä korkean puun latvassa? Miltä kasvista tuntuu?
Voitte myös valita yhden Kimalaisen postitoimisto -kirjan kirjeistä ja kirjoittaa yhteisen vastauksen siihen tai jokainen oman.
