Joni Skiftesvikin veijarinovellit kertovat tarinoita pohjoiselta mereltä. Ne koskettavat syvältä: itkettävät ja naurattavat. Novellien kieli on yhtä aikaa herkkää ja terävää. Tarinat soljuvat kuin ajatus ja asettavat olennaisia kysymyksiä elämästä.
Kenelle? Toisen asteen opiskelijoille ja aikuisille, mikseipä myös kirjallisuudesta kiinnostuneille yläkoululaisille.
Hän ajatteli, että aamupuolella tuuli kuitenkin taas viriäisi. Hänen ei tarvitsisi silloin muuta kuin pingottaa piira, nostaa purje ja purjehtia kotiin, suoraan itään. Purjehtiminen olisi vaivatonta, sillä vaikka olikin jo syksy, tuulet olivat vielä lännellä. (s. 211.)
Vastuullinen tehtävä (s. 209–252) on Kassun ja Salmen merellinen matkakertomus. Sitä voisi kuvata jopa eräänlaiseksi road movie -kertomukseksi. Road movieksi kutsutaan elokuvaa, jossa matkanteko muodostuu juonen kannalta merkittäväksi. Elokuvan tapahtumapaikka vaihtelee matkan edetessä, ja juoni jakautuu episodeihin matkan etappien mukaan.
Aloita oma road movie ja keksi eläin, jonka kanssa matkustat. Mikä on kulkuvälineesi? Entä matkasi määränpää? Kirjoita kuvaus matkasi alusta, jossa ei vielä selviä, että matkakumppanisi onihmisen sijasta eläin.
Kukaan ei tiennyt suolamännyn ikää.
Vanhatihmiset sanoivat, että siinä se on aina seissyt ja seisoo varmasti vielä seuraavat sata vuotta, jos sitä ei pistetä justeerilla tai konesahalla nurin.
Kun kysyin isältä männyn ikää, hän sanoi naurahtaen, että en minä tiedä, pannaan puu kumoon ja luetaan vuosirenkaista.
Isä ei sanonut sitä tosissaan. Hän ei olisi kaatanut suolamäntyä mistään hinnasta. (s. 128.)
Kirjoita jokin sattumus, jonka suolamänty on nähnyt esimerkiksi 200 vuotta sitten tai jonka se näkee vuonna 2210.
Suolamännyn voi ajatellaturvallisuuden ja pysyvyyden vertauskuvaksi. Mieti omasta kodistasi tai kotikaupungistasi jokin elementti, joka ehdottomasti kuuluu sinne ja joka symboloi sinulle pysyvyyttä ja turvallisuutta. Kirjoita kuvaus siitä.