Etsivätoimisto Okuluksen jäsenet, Siiri, Aadaja Roope, rantautuvat lomailemaan Siirin äidin vuokraamalle Mansikkamökille. Pian Okulus on keskellä seikkailua, jossasalamyhkäisen Mirjami Viherjuuren mökin kulmilla tapahtuu kummia: pienet kengät ilmestyvät kuistille kuin tyhjästä, ja saarella liikkuu öisin mystinen punamekkoinen tyttö. Arvoitus ratkeaa kiehtovalla tavalla, joka pohdituttaaniin Okulustakuin lukijaakin. Venhon kerronta on kaunista ja sujuvaa,jatarina tempaisee lukijan mukaansa heti ensi sivuilta lähtien.
Kenelle? Okulus ja omenamökin salaisuussopii kaikille seikkailunnälkäisille ja salaperäisestä tunnelmasta pitäville. Se on mahtavaa luettavaa alakoululaisille!
Roope kaiveli taskujaan ja ojensi Reinolle pienen kortin, johon oli kirjoitettu mustalla tussilla: ETSIVÄTOIMISTO OKULUS ratkaisee. Arvoitukset, hämäräperäiset tapaukset. ROOPE, AADA ja SIIRI. (s. 20–21.)
Perustakaaoma etsivätoimisto! Keksikää sillenimi ja mainoslause. Tehkää lehti-ilmoitus, jossa mainostatte toimistonne palveluja. Keksikää itsellenne agenttinimet ja askarrelkaa käyntikortit.
Keksikää arvoituksia, joita etsivätoimistonne saa ratkaistavakseen.
Siiri avasi mustan päiväkirjan kannet ja huomasin, että hänen kätensä tärisivät vähän. Hän vilkaisi minuun ja Roopeen.
–Lue nyt vaan, Melina hoputti.
–’Toukokuun viimeinen päivä.’Tämä on ihan uutta tekstiä! Siiri sanoi.–Pari viikkoasitten kirjoitettua! Kamalan hankalaa käsialaa, katsokaa. (s. 77.)
Kuka kirjan etsiväkolmikosta kiinnostaa sinua eniten? Mitä Roopen, Siirin tai Aadan päiväkirjassa voisi lukea? Kirjoita muutama merkintä jonkun heistäpäiväkirjaan.
Kirjoitatko sinäpäiväkirjaa? Jos et, aloita jo tänään!
Sisällä oli hämärää, sillä verhot olivat kiinni. Meitä vastaan lehahti mökin tuoksu. Se oli sekoitus mullan, maan ja puun hajuja ja ummehtunutta vanhojen täkkien ja kaapissa seisseiden ruoka-aineiden aromia, joka kuitenkin oli jollain lailla kodikkaan lämmin. Siiri työntyi ohitseni sisään ja avasi verhot. Valo tulvahti mökkiin: tupa oli pieni, ja sen lattiaa peittivät iloisenraidalliset räsymatot. Korituolien päälle oli levitelty huopia pehmusteiksi. Keskellä oli takka ja seinustalla sänky, joka oli pedattukiireisen näköisesti. Se oli muhkurainen ja sen päällä lojui tyynyvuori. Vastakkaisella seinällä oli iso, täpötäysi kirjahylly. (s. 69.)
Kuka mökissä asuu? Miltä hän näyttää? Mitä hän tekee työkseen? Mitä hän pelkää? Mistä hän unelmoi? Kirjoita kuvaus mökin asukkaasta.
Miksi sänky on pedattu kiireisesti? Kirjoita katkelma, jossa se selviää.
Miltä oma huoneesi näyttää, tuoksuu ja kuulostaa? Mitä huoneesi kertoo sinusta? Kirjoita kuvaus omasta huoneestasi.
Haastattele isovanhempiasi heidän lapsuudestaan. Kysele, millainen juhlamekko tai kengät heillä oli lapsena. Mitä juhlittiin ja miten? Kuuntele isovanhempiesitarinoita ja kirjoita niitä ylös.
– Kuulkaa, minä olen kirjoittanut pikku-Mirjamin kertomat tarinat muistiin siellä laavussa säilyttämääni punaiseen kirjaan, mutta joka kerta kun avaan kirjan, tarinat ovat kadonneet, ja joudun aloittamaan alusta. Oikeastaan se ei haittaa ollenkaan, sillä tiedän, että niin sen pitää ollakin. Jotkut tarinoista muistan – jotkut unohtuvat heti, kun suljen kirjan.
–Vähän niin kuin unet! Miika huudahti. Mirjami nyökkäsi. (s. 118.)
Keksi katkelma pikku-Mirjamin päiväkirjaan.
Kirjoita uni, jonka olet joskus nähnyt tai jonka toivoisit näkeväsi. Voit myös kokeilla, uskaltaisitko kirjoittaa pahimman painajaisesi.
