Miten hirveitä ovatkaan hirviöt, joilla on tongitja rasvaiset pulisongit? Kuka on Pitkäsen Pekka, joka osaa kutistua, monistua ja kasvaa valtavaksi? Minne palelemiseen kyllästynyt jääkaappi häipyy niskojaan nakellen? Nämä ja monet muut seikat selviävät Annika Sandelininoivaltavan hauskoista runoista, joiden kuvitus hehkuu väriä ja voimaa.
Kenelle? Baudeliero ja Mette-rottaon runokirja, josta löytyy alaotsikkonsa mukaisesti sekä vauvarunoja että villejä riimejä. Suomennos on herkkua leikki-ikäisille ja alakoululaisille, sillä juuri villeissä riimeissäHenriikka Tavin käännös riehuu ja riemuaa!
Hukkuneet pipot on pakosalla:
karanneet, sanoneet moi!
Pipomaan sinisen taivaan alla
pipot tanssii, laulaa ja soi.
Tupsupipo huutaa: ”Viimeinkin vapaa!
Enää ei töitä ei täitä!
Täällä lämmitän pelkkää omaa napaa,
tämä pipo ei purista päitä!” (s. 21.)
Runoissa Pipojen maa(s. 21) ja Jääkaappikapina(s. 29) tavarat ovat karkuteillä. Muistele sellaisia tavaroita, joita olet joskus kadottanut tai hukannut. Entäpä jos hanskasi, huulirasvasi tai historiankirjasi ei olekaan vain kadoksissavaan aloittanut uuden elämän jossain muualla? Kirjoita pieni kuvaus kadonneen tavaran uudesta elämästä. Missä ja kenen tai keiden kanssa se asuu? Mitä se puuhaa, ja millaisista asioista se uneksii?
Mitä miettii kärpänen, eestaas lentävä?
Onko mielessä kaukainen ystävä?
Bussissa voi paljon aatteita hääriä,
mutta mietipä stratosfääriä!
Siellä ajatukset surraavat lakkaamatta,
eihän kukaan voi olla ajattelematta.
Päästäkö tulevat ajatukset villit?
Miettiikö meritähti, miettivätkö sillit? (s. 30.)
Kirjoita tajunnanvirtaa! Sopiva kirjoittamisaika voi olla esimerkiksi 5, 10 tai 15 minuuttia. Kun kirjoitusaika alkaa, kynä lähtee liikkeelle. Se saa pysähtyä vasta,kun etukäteen päätetty aika on kulunut. Paperille voi kertyä mitä tahansa: huomioita tilassa kuuluvista äänistä, näläntunteesta, keksimisen vaikeudesta tai kirjoituskäden väsymisestä, mieleen putkahtelevia ajatuksia ja muistoja –mitä vain! Tärkeintä on, että kirjoitat koko ajan: kynä ei saa pysähtyä kesken kaiken.
Haa! oomme hirviöt emmekä niistä.
Huu! ovat hirviökyntemme piistä.
Hää! ovat korvamme täynnä vahaa.
Me hyppäämme sänkyysi, tahdomme pahaa.
Ja silloin kun hirviölaulu raikaa,
Hohoo! on peikkojen PÄIVÄLLISAIKA!
Nyt näenpienestä peitonraosta,
kun tulta syöksyy hampaanvaosta.
On yhdellä kädessä hirmuiset tongit
ja toisella rasvaiset pulisongit.(s. 18.)
Lue Hirviöyö-runo (s. 18–19) ja keksi lisää hirviöporukkaa! Mikä on sinusta aivan erityisen inhottavaa? Puristavat vaatteet, veitsen raapimisääni posliinilautasella, nenänkaivaminen, haiseva hengitys vai jokin ihan muu? Listaa omia inhokkiasioitasi ja keksi hirviö, jolla on juuri nuo inhokit ominaisuuksinaan ja tapoinaan. Mihin aikaan vuodesta tai vuorokaudesta hirviösi on jalkeilla? Mitä se saa aikaan hirveilyllään? Voiko hirviöstäsi päästä jollain keinolla eroon? Kirjoita ja piirrä.
