Oulun Ylioppilasteatterissa katsotaan kohti mahdollisuuksia
Millainen oli Oulun ylioppilasteatterin vuosi 2020? Se selviää Valveen toimintakertomuksen jutusta!
Artikkeli on osa kulttuuritalo Valveen toimintakertomusta 2020, joka julkaistiin 8.4.2021.
Tutustu toimintakertomukseen >>
Oulun Ylioppilasteatteri piti toimintaansa yllä haastavissa oloissa niin, että koronavuosi kääntyi lopulta edellistä aktiivisemmaksi.
Oulun Ylioppilasteatteri on toiminut harrastajateatterina jo 60-luvun alusta asti. Nykyään toiminta on keskittynyt kulttuuritalo Valveelle: teatterin toimisto löytyy toisesta kerroksesta, ja esityksiä pidetään samassa kerroksessa Valvenäyttämöllä.
Tutuissa tiloissa vuosi 2020 alkoi selvin askelmerkein. Tammikuun lopulla ensi-illassa oli suomalaisen okkultisimin historiaan kurkistava Valonkantaja!-näytelmä, joka oli samalla Toni Kandelinin vuonna 2016 alkaneen okkultismi-trilogian viimeinen osa. Sen osalta kaikki meni vielä niin kuin kuuluikin. Valtaosa esityksistä oli loppuunmyytyjä ja katsojien palaute positiivista.
Maaliskuussa, kun oli tarkoitus nähdä toinen kantaesitys, kaikki menikin nopealla aikataululla uusiksi.
– Isäni on rintakuva -esityksen ensi-illan piti olla juuri sinä samana päivänä, kun Valve sitten suljettiin, Oulun Ylioppilasteatterin järjestösihteeri Ari-Matti Lappalainen kertoo.
Esityksen työryhmä oli jo koolla, ja tunnelma ensiesitystä odottavan virittynyt.
– Lopputulos oli tietysti järkytys. Onneksi saimme purettua tuntemuksia tuoreeltaan, eikä kukaan jäänyt yksin tyhjän päälle. Hyvin nopeasti ajatus myös kääntyi siihen, että kun tilanne kerran on tämä, siihen pitää mukautua, Lappalainen kuvaa.
Harrastajateatterin voima lähtee jäsenistöstä
Erityisen hienoa Lappalaisesta oli huomata, miten harrastajateatterin jäsenet olivat heti valmiita muokkaamaan toimintaa uuteen suuntaan. Olennainen osa OYT:n toimintaa ovat kaikille avoimet, jokaviikkoiset impro-jamit, jotka siirtyivät melkein saman tien onnistuneesti virtuaaliympäristöön.
Teatterille onkin ollut erityisen tärkeää, että sen harrastajat ovat voineet olla toiminnassa mukana myös poikkeusaikana – sillä vaikka OYT tekee esityksiä yleisölle, se on monelle myös merkittävä harrastus.
– Jäsenistössä on meidän voimamme, Lappalainen sanoo.
– Olemme myös jäsentemme näköinen: toiminnassa mukana olevat pääsevät vaikuttamaan ja tekemään asioita, jotka heitä kiinnostavat, ja produktioissa kaikki ovat tärkeässä roolissa ohjaajasta tarpeistontekijään.
Melko nopeasti teatterin väki alkoi kehitellä myös ajatusta virtuaaliesityksestä. Etsivä Koistinen -virtuaalipaneeli nähtiin ValveLivessä toukokuun alussa, ja se on edelleen katsottavissa OYT:n Youtube-kanavalla.
Vaikka Koistinen oli kirjoitettu alun perin näyttämölle, se on Lappalaisen mukaan hyvä esimerkki siitä, miten uusi esittämistapa mahdollistaa uudenlaisia asioita.
– Esityksessä oli lopulta mukana niin Zoom-keskustelu kuin sellaisia kikkojakin, joita ei olisi voinut lavalla toteuttaa. Kaikki ei ollut sitä miltä näytti, hän hymyilee.
Syyskausi huipentui Kesäyön unelmaan
Syyskaudella teatteri pääsi taas esiintymään liveyleisölle. Silloin nähtiin paitsi Isäni on rintakuva myös alun perin kesänäytelmäksi kaavailtu Shakespearen Kesäyön unelma. Katsomokoko oli toki rajoitettu, mikä tarkoitti pienehköllä Valvenäyttämöllä ensin vain kymmentä katsojaa per esitys.
– Kesäyön unelman kohdalla sovimme kuitenkin yhdessä Valveen lippumyymälän kanssa systeemistä, jossa pystyimme huomioimaan seuruekoon ja vapauttamaan lisää lippuja myyntiin turvallisuusohjeita noudattaen, Lappalainen kertoo.
Muita valmisteltuja varasuunnitelmia ei onneksi tarvittu, vaan ison produktion näytökset saatiin vietyä läpi marraskuun loppuun mennessä, juuri ennen seuraavia rajoituksia.
– Kun summasimme viime vuotta, havahduimme siihen, että meillä oli lopulta tavallista enemmän toimintaa. Näytelmiä toteutui kolme, joka on tavanomainen määrä, minkä lisäksi olivat virtuaaliset sisältömme, Lappalainen mainitsee.
Yhteistyö ValveLiven kanssa saa kiitosta:
– Virtuaalinäytökset toivat meille varmasti myös sellaista yleisöä, joka ei olisi muuten löytänyt esitystemme pariin.
Eikä epävarmana jatkunut esitystilanne lannista virkeää teatteria tekijöineen.
– Suunnitelmia ja ideoita riittää kyllä. Olemme koko ajan pyrkineet kääntämään tilanteen positiivisten mahdollisuuksien suuntaan ja näkemään sen, mitä uudenlaista tänäkin aikana voisi toteuttaa.
Oulun ylioppilasteatterin sivut >>
Kuva: Lotta Aakko
Kuvassa Shakespearen Kesäyön unelman näyttelijöistä Emmi Hatula, Jaakko Rosnell ja Emma Hirvilammi (taustalla Kasim Cevirel).
