Neljä vuosikymmentä kulttuuripalveluiden kehittämistyötä
Lue lisää >>
Pitkäaikainen kulttuurivaikuttaja, kulttuuripalvelupäällikkö ja kulttuuritalo Valveen johtaja Arja Huotari on tehnyt mittavan uran Oulun kaupungin kulttuuripalveluissa. Koko uraansa yhdistäväksi tärkeäksi tehtäväksi hän nostaa taiteen ja kulttuurin esiin tuomisen niin, että ihmiset pääsevät niitä kokemaan ja niistä vaikuttumaan.
Joulukuun alussa, vielä virassa mutta jo lomalla, työuraa tulee täyteen neljäkymmentä vuotta. Sinä aikana on nähnyt läheltä, miten taiteen ja kulttuurin asema ja merkitys kunnan toiminnassa on muuttunut.
– Vuonna 1981 tulin kuukaudeksi tekemään selvitystä kulttuuritoiminnasta Oulun kaupungin vasta perustettuun kulttuuritoimistoon. Silloin oli juuri tullut voimaan ensimmäinen kuntien kulttuuritoimintalaki. Maahan oli perustettu kulttuurisihteerien virkoja, ja palveluja alettiin kehittää. Samaa laaja-alaista kehittämistyötä koen tehneeni koko työurani ajan, Huotari kertoo.
Vaikka hän itse on katsonut asioita kunnan toimijan näkökulmasta, keskeistä – ja myös hienointa – työssä on aina ollut yhteistyö kulttuurin ja taiteen tekijöiden kanssa. Heiltä tulevat sisällöt ja asiat.
– Koen, että toimijakenttään on syntynyt luonteva ja luottavainen yhteys. Se on tehnyt mahdolliseksi oman työn tekemisen ja siinä onnistumisen, hän kiittää.
Myös työnantajan luottamus on merkityksellistä.
– On tuntunut aina hyvältä, että on voinut samassa toimintaympäristössä kehittää niitä asioita, joita itse on kokenut tärkeiksi ja oikeiksi.
Ainutlaatuinen ja innostava Valve
Yksi tärkeimmistä asioista on kulttuuritalo Valve, entinen Nuoriso- ja kulttuurikeskus Nuku, jonka valmistelu alkoi jo 1980-luvun puolivälissä.
– Oli selkeää, että Ouluun tarvitaan tila, joka luo toimintaedellytyksiä kolmannelle sektorille. Kun vanhaa poliisilaitosta sitten lähdettiin saneeraamaan, suunnitelmat laadittiin alusta asti niiden toimijoiden näkökulmasta, joilla ei ollut omia tiloja, Huotari kertoo.
Talo valmistui 1992, mikä toi toimitilat muun muassa elokuvalle ja valokuvalle sekä tanssin esitystoiminnalle ja opetukselle. Myös lastenkulttuuri on ollut toiminnassa mukana alusta alkaen.
– Ennen kuin talo ja tilat olivat käytössä, olimme jo tutustuneet monenlaisten kulttuuri- ja monitoimitalojen toimintatapoihin. Oululainen kulttuurikeskus hioutui kuitenkin ainutlaatuiseksi ja omanlaiseksi kokonaisuudekseen, joka kehittyy edelleen. Tämä kuvaa hyvin sitä, miten omakin työ on ollut jatkuvaa oppimista, hän hymyilee.
Kulttuuritalon johtajana Arja Huotari aloitti 1994. Silloin vahvistui ajatus kehittää toimintaa niin, että Valve voi tarjota kulttuurin tekijöille toimintaedellytyksiä ja vastata heidän tarpeisiinsa. Aluksi mukaan etsittiin yhteistyökumppaneita, mutta pian toimijat alkoivat hakeutua itse mukaan.
– Nyt olemme tilanteessa, jossa meillä on huikeita tapahtumia ympäri vuoden – ja ennakkoluuloton, innostava toimintaympäristö. Nämä täällä toimivat yhteisöt ja taiteen ammattilaiset sekä yleisö ja kävijät ovat tehneet Valveesta merkittävän kulttuuritalon, Huotari kiittää.
– Ja onnistuneen toiminnan perusedellytys on tietenkin motivoitunut, osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta. He ansaitsevat lämpimän kiitoksen.
Mukana valtakunnallisissa muutoksissa
Huotari kertoo seuranneensa tarkkaan taiteen ja kulttuurin kentän kansallista kehittämistä ja kehittymistä
– Olen omalta osaltani pitänyt huolta siitä, että meillä Oulussa on tieto valtakunnallisista linjauksista ja valmiutta reagoida muutoksiin.
Vuosien varrella tällaisia ovat olleet muun muassa ensimmäisen lastenkulttuuripoliittisen ohjelman julkistaminen 2003 sekä tuoreempina kaupunginosakulttuurin ja kulttuurihyvinvoinnin kehittämistyö. Vaikka Valve onkin toimintaperiaatteiltaan ainutlaatuinen, sen toiminnan lähtökohdat ja laajentuminen ovat aina perustuneet siihen, mitä kulttuuri- ja taidekentällä tapahtuu:
– Kokonaisuudet, jotka ovat tulleet meidän toimintaamme, ovat osa valtakunnallisen kulttuuripolitiikan kehittymistä. Silti aluissa on usein saanut vastata kysymykseen ”miksi”, hän myöntää.
Vuoden 2019 uuden kulttuuritoimintalain myötä yleiset kulttuuripalvelut organisoitiin osaksi kulttuuritalo Valveen toimintaa. Silloin Arja Huotarin toimenkuvaan lisättiin kulttuuripalvelupäällikön tehtävä.
– Se on avannut monia mahdollisuuksia. Olemme nyt aiempaa laajemmin mukana koko kaupunkiyhteisön kehittämisessä ja toiminnassa.
Kulttuuri osana yhteisöä ja yksilön elämää
Neljäänkymmeneen vuoteen on mahtunut monia nimikkeitä ja tehtäviä. Niistä riippumatta päämäärä on aina ollut sama: tuoda esiin taiteen ja kulttuurin merkitystä niin, että ihmiset voivat saada niistä innostusta ja sisältöä elämään.
– Tässä tunnen onnistuneeni. Se johtuu siitä, että on ollut mahdollisuus reagoida toimintaympäristön kehittymiseen. Olen saanut tehdä toimialaan liittyen todella laajasti erilaisia asioita ja osallistua käytännön työhön monella tasolla, mikä on lisännyt omaa osaamista ja ymmärrystä. Taiteen ja kulttuurin merkitys ymmärretään tänä päivänä paljon aiempaa laajemmaksi, ja tulevaisuudessa näen taiteen ja kulttuurin olevan vielä selkeämmin osa kuntalaisten arkipäivää ja myös kaupungin strategisia kehittämisprosesseja.
Kulttuuripääkaupungin tittelin Huotari korostaa olevan Oululle todella hieno asia.
Hän kertoo tutustuneensa hakuprosessin aikana aiempien Euroopan kulttuuripääkaupunkien toimintaan ja vaikuttuneensa esimerkiksi Leeuwardenissa, jossa taiteesta ja kulttuurista oli selkeästi tullut luonteva, hyväntuulinen ja iloinen osa yhteisöä.
– Oulu on juuri sen kokoinen kaupunki, että tänne on mahdollista synnyttää yhteinen kulttuuripääkaupungin henki. Kun tehdään aitoa yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden kanssa, löydetään ehkä tukea oman identiteetin vahvistukseksi, mutta samalla kehittyvät avoimuus sekä muiden ymmärtäminen ja kunnioittaminen.
