Kuvat kertovat hetkien tarinoita

Lumotut sanat -festivaalin vuoden 2024 kuvittaja on oululaislähtöinen Silja-Maria Wihersaari, jonka kuvitusten värikylläisessä satumaisuudessa näkyy tekstiilisuunnittelijan koulutus sekä taitava silmä kuoseille.

Wihersaari on käynyt yläkoulun ja lukionsa Oulussa. ”Kuljin isompana keskustaan kouluun, mutta lapsuuteni olen kasvanut ihan maalla ja haluan sen välittyvän; kuvituksissani luonto, metsäiset satuolennot ja kukat toistuvat ja ovat minulle kaiken perusta.”

Monitaitava Wihersaari kokee itse eniten olevansa kuvataiteilija ja kuvittaja. ”Vaikka tykkään kyllä tosi paljon tehdä myös tekstiili- ja pintasuunnittelua, jota opiskelin Aalto-yliopistossa. Myös grafiikka ja muotoilu ovat itselleni tärkeitä – tai ehkä ylipäänsä monipuolisuus, vaihtelu ja tasapaino eri taidemuotojen välillä.”

Ammatinvalinnassa Silja-Maria kokee, että vanhemmat ovat omalla esimerkillään sytyttäneet innostuksen luoviin aloihin. ”Äitini on todellinen esteetikko ja isäni puutarhasuunnittelija ja valokuvaaja. Itselläni kasvit eivät oikein meinaa pysyä hengissä, mutta kauneudenkaipuu on vahva.” Taiteilijan keraamiset ja kuvitetut kukat kyllä loistavat erityisen elävinä ja kauniina.

Kunnasta kuvittamassa

Kirsi Kunnaksen kokoelmarunoteokseen Tiitiäisen metsä (2020) oli etsitty pitkään sopivaa kuvittajaa. ”WSOY Kustannusosakeyhtiöstä otettiin minuun yhteyttä ja he kertoivat etsivänsä nykyajan Maija Karmaa, joka toimi kuvittajana vanhemmissa Kunnaksen kirjoissa.”

Wihersaari kuvailee, että kuvitustyö oli haastavaa, palkitsevaa ja ennen kaikkea suuri kunnia. ”Kirsi Kunnas oli voimakastahtoinen taiteilija, jolla oli hyvin vahva visio siitä, mitä toivoi kuvittajalta.” Ennen yhteistyön aloittamista Silja-Maria tapasi runoilijan, ja Kunnas kirjoitti hänelle myös pitkän kirjeen, jossa avasi tapaansa työskennellä sekä kutsui kirjeessään kuvittajan kurkistamaan ajatusmaailmaansa. ”Yhteistyö oli hieno kokemus tinkimättömän taiteilijan kanssa työskentelystä: sain toteuttaa omia mielikuviani, mutta kuitenkin oli tärkeää kunnioittaa kirjailijaa.”

Silja-Maria Wihersaaren Tiitiäisen metsä -kirjaan tekemiä kuvituksia sekä keraamisia kukkia löytyy Lumottujen sanojen elämyksellisestä näyttelymaailmasta, Runo-olohuoneesta.

Tulevaisuuden unelmia ja unelmasaaria

Wihersaari on sittemmin tehnyt yhteistyötä lukuisten eri kirjailijoiden kanssa. Unelmien kuvitustyöstä kysyttäessä Silja-Maria huokaisee haaveilevansa siitä, että pääsisi kuvittamaan tai uudelleenkuvittamaan kauniita klassikkosatuja, joita hän rakastaa. ”Kirjailijoista olisi ihan mieletöntä saada kuvittaa joskus H.C. Andersenia, Astrid Lindgreniä, Anni Swania tai Marjatta Kurenniemen vanhoja satuja, vaikka toki nykykirjailijoillakin on ihania juttuja.”

Uusin julkaistu teos on kuvakirja Nukkumaan Vappu (Riikka Turkulainen, 2024), jonka kuvituksissa Wihersaari on saanut toteuttaa itseään: ”Minulle on tärkeää tietynlainen vitsikkyys, sellainen vinksinvonksin-huumori ja yksityiskohtiin kätkeytyvä hassuttelu.”

Kuvittajan täytyy osata tietysti kuljettaa osaltaan samaa tarinaa kuin kirjailijan tekstikin, mutta Silja-Maria pitää myös siitä, että toisinaan kuvitus saa elää hieman omaa elämäänsä tekstin taustalla. ”Minulle on tärkeää, että kuvissa on oma tarinallinen ulottuvuutensa. Kuvat eivät niinkään kerro juonellisia tarinoita vaan piirtävät hetkiä. Toisinaan, kun luen lapsen kanssa kirjaa, haluaisin itsekin uppoutua kuviin, enkä kääntää sivua, kun teksti jatkuu.”

Kulttuuritalo Valveella on esillä 20.4.–2.6.2024 Silja-Marian oma kuvitusnäyttely Unelmasaari, jossa taiteilija pääsee esittelemään laajemmalti taiteellista tuotantoaan: hetkiä, joita ei voi löytää kirjankansien välistä. Kuvittajan identiteettiä ei näyttelyssä kuitenkaan kokonaan unohdeta vaan vuoden 2024 Arvid Lydecken -kilpailun voittajakirjan, Saapastalon Aurora ja pelkojen pelko (Taru Viinikainen, 2023), piiskuhännät saavat näyttelyssä oman seinänsä. Myös tämän kevään Lumottujen sanojen juliste on saanut inspiraationsa tästä teoksesta.

Pelkkää unelmointia taiteilijan työ ei kuitenkaan ole: ”Olen hirmuisen kiitollinen, että töitä riittää ja olen saanut tehdä ihania juttuja. Kirjojen ja kirjasarjojen kuvittaminen on palkitsevaa, mutta toisaalta niiden jälkeen tulee olo, että kaipaa hetkeksi vaihtelua, taiteellisesti uusia tuulia. Tai ei ihan kokonaan uusia tuulia vaan oikeastaan haluan aina välillä palata myös kuosisuunnittelun ja keramiikan ääreen.”

Monipuolisuus, vaihtelu ja tasapaino löytyvät siis taiteilijan omasta sisäisestä tunteesta ja luovuuden kutsun kuuntelusta.

Taiteilija Silja-Maria Wihersaari on tavattavissa kulttuuritalo Valveella la 20.4. klo 15–17, kun Lumotuissa sanoissa vietetään avajaisjuhlaa, koko perheen Sanakarnevaalia.

Kirjoittaja: Anna-Leena Jurkkala, sanataideopettaja ja koordinaattori
Ylempi kuva: Otto Virtanen
Alempi kuva: Tapio Wihersaari